Hypon reaktio: Työttömyyspelot ohjaavat taloutta enemmän kuin itse työttömyys

”Työmarkkinoilta kantautuvat uutiset ovat kerta toisensa jälkeen heikkoja, joskin työllisyysasteen lasku näyttäisi pysähtyneen jo viime vuoden puolella. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, mutta avoimia työpaikkoja on samalla aiempaa vähemmän tarjolla. Tieto naapurin tai kollegan lomautuksesta näkyy kuitenkin myös työpaikkansa säilyttäneen palkansaajan kulutus- ja investointipäätöksissä enemmän kuin oman talouden nykytilanne”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.

Työtä tehdään nyt kokonaisuudessaan vähemmän, mutta samalla palkankorotukset näkyvät koko talouden tasolla jo kohentuneena ostovoimana.

Tilastokeskus julkaisi tuoreita työmarkkinatietoja. Kausitasoitettu työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 76,5 prosenttia ja työttömyys 8,9 prosenttia, kun joulukuussa oltiin 76,4 prosentin työllisyys- ja 8,9 prosentin työttömyysasteessa.

”Tunnelmat työmarkkinoilla ovat myös kaksijakoiset. Koko talouden palkkasumma kasvoi läpi viime vuoden liki viidellä prosentilla. Työn syrjässä kiinni olevien taloudellinen tilanne on siis jo kohentunut matalan inflaation oloissa, mutta samalla työttömyysaste on kohonnut korkeimmilleen yhdeksään vuoteen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut huolestuttavasti koronakriisin huipun tasolle. Kun työtunnit ja palkkasummat ovat kasvaneet terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä yleisesti julkisella sektorilla, on laskua nähty etenkin teollisuudessa, talonrakentamisessa ja siihen liittyvissä alihankintaketjuissa sekä liikkeenjohdon palveluissa ja tutkimustoiminnassa. Työmarkkinat reagoivat suhdannemuutoksiin vasta viiveellä, mutta käänne parempaan nähdään epävarmuudesta huolimatta tämän vuoden kuluessa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.