”Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Korkeaa työllisyysastetta selittävät kuitenkin yhä osin määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden runsas määrä, mutta myös vahva kasvu ja talouden avautuminen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä viimein. Nyt epävarmuutta aiheuttaakin koronan sijasta sodan kesto ja inflaation kiihtyminen.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asumisväljyys kasvoi viime vuonna isoissakin kaupungeissa ja suomalaiset asuvat nyt väljemmin kuin kertaakaan aiemmin. Ahtaasti asuvia kotitalouksia on puolestaan enää 7% koko väestöstä ja Helsingissäkin alle 10%, mitkä ovat historiallisen matalia lukemia. Syy suurempaan väljyyteen löytyy runsaasta rakentamisesta ja vähäisestä väestönkasvusta”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla huhtikuussa, kun kuluttajat näkivät Ukrainan sodan synkentävän etenkin Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä. Tilastotiedon mukaan kuluttajat eivät ole vielä koskaan mittaushistoriassa olleet yhtä pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä. Korona-aikana kertyneiden säästöjen ansiosta oman talouden tilanne nähtiin kuitenkin huomattavasti Suomen taloutta paremmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa. Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Vuokramarkkinat oireilevat yhä koronapandemian aiheuttamasta kysyntäkuopasta ja runsaan rakentamisen tuomasta tuotantopiikistä. Vuokrien nousu on hyytynyt, mutta vuokrien pitäisi nyt laskea selvemmin. Ja osin ne laskevatkin. Uudet tavalliset vuokrat ovat laskussa – nyt vaihtamalla paranee, sillä vanhat vuokrasopimukset nousevat monella, etenkin ARA-asunnoissa nousu on vääjäämätöntä yleisen inflaation mukana”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

”Ukrainan sota sysäsi kuluttajahinnat voimakkaaseen nousuun maaliskuussa. Inflaatio on viimeksi ollut nykyistä korkeammalla 1990-luvun alussa ennen lamaa. Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat nyt 6 prosentin vauhdilla ja loppukevään yhtiökokouksissa nähdäänkin historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat nousivat tammi-helmikuussa vahvasti etenkin pk-seudulla, Tampereella ja Turussa. Sotakaan ei käännä kasvukolmion kärkiä pakkaselle kuluvana vuotena. Asuntokauppa kävi alkuvuonna välittäjien tietojen mukaan yhä vahvana, joskin viime vuoden lukemista jäätiin hieman. Asuntomarkkinat viilenevät tulikuuman kauden jälkeen, mutta kauppa käy edelleen tavallista vahvemmin ja kasvukeskukset kiinnostavat. Alueellisesti ja kohdetyypeittäin sodan vaikutus näkyy selvimmin: kiteytetysti öljylämmitteinen…

”Kuluttajaluottamus romahti maaliskuussa Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Huonompia lukemia on nähty vain muutaman kerran Suomen historiassa. Kuluttajien odotukset etenkin Suomen taloudesta ovat äärisynkät, jotka ovat mittaushistorian toiseksi synkimmät finanssikriisin 2008 pohjakuukauden jälkeen. Myös oman talouden odotukset laskivat, mutta maltillisemmin, työttömyyttä ei myöskään juuri pelätä. Kenties kuluttajien tunnelma on tarpeettoman synkkä Suomen talouden osalta sotauutisten…

”Asuntorakentaminen on ollut korona-aikana ennätysvilkasta. Jo aloitetut hankkeet viedään tyypillisesti maaliin kunnialla, mikä lisää valmistuvien uudisasuntojen tarjontaa vielä ensi vuonnakin. Historiallisesti yli puolet uusista asunnoista valmistuu kasvukolmion kärkiin pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun. Sota on kuitenkin tuonut harmaita pilviä taivaalle, sillä se uhkaa laskea uusien hankkeiden aloituksia tänä vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”USA:n keskuspankki Fed nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Korko laskettiin nopeasti nollille maaliskuussa 2020 koronapandemian talousiskua tehokkaasti torjumaan. Nyt talous on kuitenkin toipunut koronakuopasta ja ylittää jo aiemman vakaan nousu-uran. Ylikuuma talous näkyy yli 10 prosentin nimellisenä kasvuna ja siten vääjäämättä ylikorkeana inflaationa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon reaktiossa.

”Ukrainan sota on kiihdyttänyt kuluttajahintojen nousua entisestään, mutta se ei vielä näy helmikuun inflaatioluvuissa täysimääräisesti. Inflaation odotetaan kiihtyvän vielä tulevina kuukausina, kun kohonneet raaka-ainehinnat siirtyvät myös lopputuotteisiin ja palkkavaateisiin.”

”Vuosi alkoi kiireisesti asuntolainatiskeillä ja vilkkaampia vuoden aloituksia on nähty vain vuosina 2007-2008 uusissa asuntolainoissa. Korona on vaikuttanut etenkin asiantuntijatyötä tekevien kotitalouksien tarpeisiin hankkia suurempi asunto kasvukeskuksista, mikä näkyy suurempina asuntolainoina ja pidempinä laina-aikoina. Nyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut tuumaustauon osalle ostajista”, pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon ajankohtaisreaktiossa.”

”Kuluttajien luottamus nousi hieman helmikuussa, kun odotukset Suomen talouskehityksestä kohenivat. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tällä viikolla sodaksi kärjistynyt konflikti Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan ei vielä näy luvuissa, joten talousnäkymät ovat julkistettuja lukuja synkemmät. Esimerkiksi Helsingin yleisindeksi on laskenut tällä viikolla yli 5 prosenttia” Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon uutisreaktiossa.