Hypon reaktio: Inflaatio matelee, vaikka siltä ei tuntuisi
”Kuluttajahintojen kehitys kertoo nyt paitsi Suomen talouden vaisusta vedosta myös julkisen talouden sopeutuksesta kiristynein arvonlisäveroin. Kiinteäveroinen markkinainflaatio matelee alle prosentissa, ja muutkin inflaatiomittarit prosentin molemmin puolin, mutta samaan aikaan kuluttajien oma kokemus on yhä yli viidessä prosentissa. Kuluttajat uskovat jatkossakin neljän prosentin inflaatioon, mikä vaikuttaa vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta varsin korkealta”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 0,7 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat niin ikään 0,7 prosentilla. Asuinkustannukset laskivat 2 prosenttia, ja asuntolainakorot laskevat nyt kansallista kuluttajahintaindeksiä. Viime elokuusta alkaen inflaatioluku nousi sähkön hintaindeksin laskentaan tehdyn korjauksen seurauksena, ja arvonlisäverokantojen korotukset näkyvät luvuissa viime syyskuusta ja kuluvan vuoden tammikuusta lähtien. Yleisen alv-kannan nousu tuli voimaan 1.9.2024. Alennettuun alv-kantaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden nousu 10 prosentista 14 prosenttiin tapahtui puolestaan 1.1.2025. Makeisten ja suklaan arvonlisävero on nousemassa 25,5 prosenttiin nykytiedolla 1.6.2025.
Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta oli tammikuussa 2,5 prosenttia, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui 1,7 prosenttiin. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli tammikuussa 0,8 prosentin tasolla, eli veromuutokset kohottavat nyt inflaatiota liki prosenttiyksiköllä.
”Viiden vuoden aikana kuluttajahinnat ovat nousseet yhteensä 18 prosentilla ja lainakorot sivuuttava yhdenmukaistettu inflaatiokin 16 prosentilla, kun vastaavana aikana ansiotaso on kohonnut 15 prosenttia. Asuinkustannukset ovat kiivenneet viiden vuoden aikana 23 prosenttia, mutta asumisvuokrat vain vajaat 8 prosenttia. Toisaalta ansiotaso kipusi juuri koronakriisiä edeltävinä vuosina selvästi inflaatiota enemmän, ja vuoden 2018 alusta lukien palkat ovat kohonneet keskimäärin kuluttajahintojen tahdissa. Asuminen on myös painunut kulumielessä deflaatioon, kun lainakorkojen lasku painaa nyt asuinkustannuksia. Inflaatio on kaikesta huolimatta jättänyt kuluttajille pysyvän muistijäljen, mikä jarruttaa toistaiseksi kulutuspäätöksiä ja talouskasvua”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.