Eurokriisi tuli takaisin – Italia miettii euroeroa oikeasti?
Rahoitusmarkkinat hälyttävät punaisena euroalueella, ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen. Syypää ei nyt ole pieni Kreikka, vaan euron kolmanneksi suurin maa Italia. Kreikan kohdalla tärkeintä tuntui olevan kriisin leviämisen torjuminen – missä lopulta onnistuttiinkin, tosin ilman tyylipisteitä – mutta Italian kohdalla kriisin eristäminen ei ole mahdollista. Jos Italia kaatuu tai irtoaa euroalueesta, tuntuvat tsunamin aallot kaikkialla maailmassa. Italian velkamarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat USA:n ja Japanin jälkeen.
Sijoittajat säikähtivät pahasti, kun maaliskuun vaalien jälkeen tahmeasti sujuneista hallitusneuvotteluista tihkui uutta tietoa. Vaalivoittajat ja euroskeptiset populistipuolueet Lega ja Viiden tähden liike olivat päässeet yhteisymmärrykseen euroeroa kannattavan Paolo Savonan nimittämisestä valtiovarainministeriksi.
Ei ihme, että sijoittajat myivät paniikissa Italian lainoja pois, kun riskit liiran paluusta kasvoivat. Italian valtionlainojen korot kohosivat yli yhden prosenttiyksikön muutamassa päivässä ja osakemarkkinat kääntyivät kaikkialla euroalueella laskuun.
Italian 10-vuotinen lainakorko viimeisen kuukauden aikana, kriisi kärjistyi!
Italian valtava velkataakka tarkoittaa, että pysyessään vain yhden prosenttiyksikön korkeammat korot vievät valtion budjetista yli 20 miljardia euroa – joka ikinen vuosi. Kriisi on jo maksanut Italialle kymmeniä miljoonia euroja korkeampina korkoina.
Italian euroskeptisyys ei tule uutena tietona ja maan poliittinen tilanne on jo pidempään ollut puristuksissa. Yhteensä 90 hallitusta viimeisen 116 vuoden aikana kertoo kaiken. Nytkin kriisi pääsi yllättämään: toukokuun alusta paine kattilassa kasvoi, mutta vasta Savonan nimitysyritys keitti yli markkinoilla.
Neuvotteluiden epäonnistuttua Italia näyttää nyt kulkevan kohti uusia vaaleja, jossa euroskeptiset puolueet mahdollisesti vain vahvistuisivat uusimalla vaalivoittonsa.
Italian euroero ei ole todennäköistä lähivuosina, mutta kriisin helpot ratkaisutkin tuntuvat kaukaisilta. Sanonta: ”Saksa ja Ranska määräävät Euroopan suunnan, mutta Italia vauhdin” tietää vaikeuksia EU-tason uudistuksille. Tummassa pilvessä voi nähdä kaksi hopeareunusta: Euroopan keskuspankki joutuu tukemaan euroalueen taloutta aiempaa pidempään, mikä tietää euriborien pysymistä pakkasella entistäkin pidempään. Toiseksi euro on heikentynyt suhteessa kilpailijoihin, mikä tuo helpotusta paljon euroalueen ulkopuolelle vieville avoimille talouksille, myös Suomelle.
Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti