Asuntoneuvola

Asuntoluottojen riskipainot – suurin osa kansalaisista kääntyy kannoillaan tämän sanaparin edessä.  Suurelle yleisölle riskipainojen laskenta on kauniisti sanottuna aihe, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Eli so what – riskipainoista viis, kunhan vain marginaalini on tiukka ja kilpailukykyinen. Mutta onko riskipainoilla sitten jotakin oikeaa annettavaa sinulle tai minulle? Kyllä on. Sääntelyllä halutaan estää pankkikriisit ja on…

Kaikki pohjoismaiset pankit eivät suinkaan vastusta Basel IV -uudistuksia, vaan kun uusi sääntely panee pankit paremmin samalle viivalle, kilpailutilanne selkenee. Siksi kansainvälisen pankkisääntelyn seuraava vaihe eli ns. Basel IV on hyvä juttu koko pankkialalle, erityisesti Suomessa, vaikka monesta suunnasta esitetäänkin kritiikkiä suunnitelmia kohtaan. Olen useasti tuonut esille tarpeen korjata riskipainojen valuvikoja. Ei voi olla niin,…

Lyhennysvapaita tuputetaan nyt surutta heti laina-ajan alkuun ikään kuin ”sisäänheittotuotteena” ja lainaa saa jo kiinteällä korolla jopa neljännesvuosisadaksi, kohta ehkä tätäkin pidemmäksi aikaa. Nämä ovat Suomeen rantautuvan Ruotsin taudin ensioireita. Liian kalliiseen asumiseen, asuntomarkkinoiden eriytymiseen ja heikentyvään pankkitoimintaan sopeudutaan kotitalouksien ylivelkaantumisen kautta. Hyvähän se on täysin velaksi asua, syödä, liikkua, harrastaa ja sairastaa. Kaikki rakentuu…

Vesi- ja viemäriverkostossa voi tikittää asuntomarkkinoiden seuraava hinta- ja vakuuspommi. Maan alla kasvava korjausvelka voi uhata asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta, jos välttämättömiä saneerauksia tehdään todella vain kolmannes tarpeesta. Pankinjohtajat ovat viheliäisen vakuusarvostushaasteen edessä monessa kunnassa. Kasvavissa kaupungeissa näille korjaustoimille saa vielä rahoituksen ja tekijät järjestymään, mutta niiden ulkopuolella, erityisesti taantuvilla alueilla ja syrjäseuduilla, maan alle…

  Vanha mantra ”ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot” lienee iskostunut liiankin syvälle suomalaiskuluttajaan. Kuluja vahditaan tulopuolta tiukemmin ja intohimoisemmin. Vakuutuksia ja sähkösopimuksia kilpailutetaan huolella, mutta kilpailutuksella ansaitut säästöt unohdetaan korottomalle palkkatilille tai kenkälaatikkoon.  Ostoksia keskitetään bonusten perässä ja ilmaisia ämpäreitä jonotetaan, vaikka niitä löytyisi siivouskaapista jo kattava kokoelma. Kunpa tuottojen vertailussa oltaisiin…

Oli oikein mukava lukea 14.9.2016 Iltasanomista Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan ajatuksia asuntosijoittajan velkaantumisasteesta. Tavoitetila 50 prosenttia omaa rahaa ja 50 prosenttia velkarahaa on se samainen taso, josta kirjoitin jo kauan sitten. Oikeansuuntaisia lausuntoja. Laimennetaan vielä enemmän kohtaa ”pitkällä tähtäimellä”, niin näemme asuntosijoittamisen rahoittamisen aika lailla samoin. Kiitos siitä. Yhden näkökulman haluaisin tässä yhteydessä tuoda esiin. Ymmärrän hyvin sen,…

Viime aikoina on uutisoitu asuntotuotantotarpeista tuleville vuosille tai jopa vuosikymmenille. Näinhän se on, että nyt lupaavasti alkanut reilusti yli 30.000 asunnon vuosituotantotaso on kyettävä pitämään yllä useita vuosia tästä eteenpäin. Pulaa on tonteista, mutta pula voi tulla myös RS-rahoituksesta tulevien BASEL IV -sääntelymuutosten vuoksi. Olisi hyvä varautua tulevaan ja varmistaa, että hyvin käynnistynyt asuntotuotanto ei yskähtele nyt ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.…

Ymmärrä! Moni vuokralainen miettii nyt kuumeisesti, onko hänen järkeä maksaa Sinun sijoitusasuntolainojasi vuokrassaan, kun vaihtoehtona on ostaa oma koti kasvukeskuksesta lähes nollakorkoisella omalla asuntolainalla. Tee vaikka ajatustesti oman lapsesi kohdalla – kumpaan putkeen neuvoisit häntä menemään – ASP-tili+ASP-laina ja oma asunto vai vuokralle? Yksikään pankki ei syö omaa pääomaansa, jotta Sinä asuntosijoittajana pääsisit edelleen kaksinumeroisiin…

Jos asiakas ei maksa lainaansa, laina muuttuu ennen pitkää järjestämättömäksi luotoksi, niin kuin asia pankkislangilla ilmaistaan. Järjestämättömien luottojen määrä kuvastaa pankin luottokannan terveyttä tai sairautta ja sen tarkoitus on antaa tietoa nykyisistä ja tulevista ongelmista. Asia kiinnostaa viranomaista, sijoittajia, muita pankkeja ja pankin asiakkaita. Vielä jokin aika sitten järjestämättömän luoton virallinen määritelmä oli selkeä: jos…

Minä olen korkomies. Korot ovat pitäneet minua pauloissaan jo kauan. Ne lumoavat ja kiehtovat minua. Välillä ne palkitsevat ja välillä tuntuu, että ne ajavat minut hulluksi. Ja tietysti puhun markkinakoroista. Ne ovat maailman kuumemittari. Niiden seuraaminen ja sielunelämän ymmärtäminen on näennäisesti niin helppoa, mutta samalla ne välillä yllättävät kokeneenkin ihailijansa. Luulisi, että markkinoille finanssikriisin jälkeen…

Oman asunnon hankinta on iso taloudellinen päätös. Ehkä kaikkein suurin, joka vastaan tulee. Samalla se on pitkäaikainen sijoitus omaan asumiseen. Useimmiten asunnon hankinta rahoitetaan pitkäaikaisella asuntolainalla, jonka kuukausittaiseen takaisinmaksuun sitoutuu merkittävä osa käytettävissä olevista tuloista. Takaisinmaksuerän suuruuteen vaikuttaa olennaisesti lainan määrän ja takaisinmaksuajan lisäksi myös korkotaso. Oman talouden huolellisestakin stressitestaamisesta huolimatta koron nousu voi aiheuttaa…

Asunto-osake on sijoitus, jonka arvon toivoisi nousevan. Kuinka asunto-osakkeen omistaja voi varmistua sijoituksensa arvon noususta, tai ainakin sen säilyttämisestä? Ammattitaitoinen isännöitsijä ja aktiivinen ja osaava hallitus ovat taloyhtiön kaksi tärkeintä pelaajaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä tehtiin korjauksia n. 1,5 miljardin euron arvosta. Taloyhtiöiden korjaustarpeet eivät ole pienenemään päin Taloyhtiön ja sen omistavan…

Ei voi olla kuin kummissaan ja pahoillaan asiakkaiden puolesta, kun näkee miten asuntorahoituksessa ja -kaupassa edelleen koetetaan rajoittaa asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntarjoajansa ja ohjata asiakkaiden omaa päätöksentekoa asioissa. Tähän ilmiöön törmää jatkuvasti eri muodoissaan, kun seuraa läheltä pankkien keskinäistä kilpailua asiakkaista ja tekee päivittäin asiakkaille asuntolainapäätöksiä. Asuntorahoituksen ja kiinteistövälityksen kytkykauppa oli esillä mediassakin jokin aika…

Lueskelin taas kerran Tilastokeskuksen tuottamia lukuja.

Suomessa on 2,9 miljoonaa asuntoa. Näistä vakinaisesti asuttuja asuntoja on 2,6 miljoonaa. Eli Suomessa on 300.000 ei-vakinaisesti asuttua asuntoa. Se jo mietityttää.

Näin se vaan jatkuu taannoinen ennustukseni siitä kuinka finanssialalla sopeudutaan sääntely- ja kannattavuusvaatimuksiin. Ensin Nordea, sitten OP-Pohjola ja nyt LähiTapiola. Odotettua ja loogista. Ei lisättävää, ei poisotettavaa. Seuraavaa ilmoitusta vain odotellessa. Meillä on jatkossa entistä vähemmän itsenäisiä finanssitoimijoita ja erityisesti konttoreita. Suomi keskittyy ja sitä myöten finanssitoiminta keskittyy – kaupunkeihin. Rinnalla kehitetään netti- ja mobiilikanavia isolla rahalla ja isolla riskillä. Taantuvilla paikkakunnilla on edessä…