Asuntoneuvola

”Nousevat korot eivät ole ainakaan vielä säikäyttäneet asunnonostajia, sillä asuntolainoja nostettiin maaliskuussa lähes aiempaan tahtiin. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi maaliskuussa 0,87 prosenttiin lisääntyneen epävarmuuden seurauksena. Myös korkomarginaalit kohoavat, kun riskit eriytyvät alueittain ja kohdetyypeittäin”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen. Korkeaa työllisyysastetta selittävät kuitenkin yhä osin määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden runsas määrä, mutta myös vahva kasvu ja talouden avautuminen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä viimein. Nyt epävarmuutta aiheuttaakin koronan sijasta sodan kesto ja inflaation kiihtyminen.” Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asumisväljyys kasvoi viime vuonna isoissakin kaupungeissa ja suomalaiset asuvat nyt väljemmin kuin kertaakaan aiemmin. Ahtaasti asuvia kotitalouksia on puolestaan enää 7% koko väestöstä ja Helsingissäkin alle 10%, mitkä ovat historiallisen matalia lukemia. Syy suurempaan väljyyteen löytyy runsaasta rakentamisesta ja vähäisestä väestönkasvusta”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

”Kuluttajien luottamus pysyi pohjilla huhtikuussa, kun kuluttajat näkivät Ukrainan sodan synkentävän etenkin Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä. Tilastotiedon mukaan kuluttajat eivät ole vielä koskaan mittaushistoriassa olleet yhtä pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä. Korona-aikana kertyneiden säästöjen ansiosta oman talouden tilanne nähtiin kuitenkin huomattavasti Suomen taloutta paremmaksi”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Ukrainan sota käänsi rakentamisen näkymät ennätysvilkkaista sysimustiksi helmikuussa. Viime vuoden buumi näkyy kuitenkin kuluvana vuotena valtavana määränä uusia asuntoja – valmistumisia odotetaan jopa yli 45 000 eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”Vuokramarkkinat oireilevat yhä koronapandemian aiheuttamasta kysyntäkuopasta ja runsaan rakentamisen tuomasta tuotantopiikistä. Vuokrien nousu on hyytynyt, mutta vuokrien pitäisi nyt laskea selvemmin. Ja osin ne laskevatkin. Uudet tavalliset vuokrat ovat laskussa – nyt vaihtamalla paranee, sillä vanhat vuokrasopimukset nousevat monella, etenkin ARA-asunnoissa nousu on vääjäämätöntä yleisen inflaation mukana”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.

”Ukrainan sota sysäsi kuluttajahinnat voimakkaaseen nousuun maaliskuussa. Inflaatio on viimeksi ollut nykyistä korkeammalla 1990-luvun alussa ennen lamaa. Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat nyt 6 prosentin vauhdilla ja loppukevään yhtiökokouksissa nähdäänkin historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.

”Asuntojen hinnat nousivat tammi-helmikuussa vahvasti etenkin pk-seudulla, Tampereella ja Turussa. Sotakaan ei käännä kasvukolmion kärkiä pakkaselle kuluvana vuotena. Asuntokauppa kävi alkuvuonna välittäjien tietojen mukaan yhä vahvana, joskin viime vuoden lukemista jäätiin hieman. Asuntomarkkinat viilenevät tulikuuman kauden jälkeen, mutta kauppa käy edelleen tavallista vahvemmin ja kasvukeskukset kiinnostavat. Alueellisesti ja kohdetyypeittäin sodan vaikutus näkyy selvimmin: kiteytetysti öljylämmitteinen…

”Kuluttajaluottamus romahti maaliskuussa Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Huonompia lukemia on nähty vain muutaman kerran Suomen historiassa. Kuluttajien odotukset etenkin Suomen taloudesta ovat äärisynkät, jotka ovat mittaushistorian toiseksi synkimmät finanssikriisin 2008 pohjakuukauden jälkeen. Myös oman talouden odotukset laskivat, mutta maltillisemmin, työttömyyttä ei myöskään juuri pelätä. Kenties kuluttajien tunnelma on tarpeettoman synkkä Suomen talouden osalta sotauutisten…

”Asuntorakentaminen on ollut korona-aikana ennätysvilkasta. Jo aloitetut hankkeet viedään tyypillisesti maaliin kunnialla, mikä lisää valmistuvien uudisasuntojen tarjontaa vielä ensi vuonnakin. Historiallisesti yli puolet uusista asunnoista valmistuu kasvukolmion kärkiin pk-seudulle, Tampereelle ja Turkuun. Sota on kuitenkin tuonut harmaita pilviä taivaalle, sillä se uhkaa laskea uusien hankkeiden aloituksia tänä vuonna”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.

”USA:n keskuspankki Fed nosti odotetusti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Korko laskettiin nopeasti nollille maaliskuussa 2020 koronapandemian talousiskua tehokkaasti torjumaan. Nyt talous on kuitenkin toipunut koronakuopasta ja ylittää jo aiemman vakaan nousu-uran. Ylikuuma talous näkyy yli 10 prosentin nimellisenä kasvuna ja siten vääjäämättä ylikorkeana inflaationa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon reaktiossa.

”Ukrainan sota on kiihdyttänyt kuluttajahintojen nousua entisestään, mutta se ei vielä näy helmikuun inflaatioluvuissa täysimääräisesti. Inflaation odotetaan kiihtyvän vielä tulevina kuukausina, kun kohonneet raaka-ainehinnat siirtyvät myös lopputuotteisiin ja palkkavaateisiin.”

”Vuosi alkoi kiireisesti asuntolainatiskeillä ja vilkkaampia vuoden aloituksia on nähty vain vuosina 2007-2008 uusissa asuntolainoissa. Korona on vaikuttanut etenkin asiantuntijatyötä tekevien kotitalouksien tarpeisiin hankkia suurempi asunto kasvukeskuksista, mikä näkyy suurempina asuntolainoina ja pidempinä laina-aikoina. Nyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut tuumaustauon osalle ostajista”, pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon ajankohtaisreaktiossa.”

”Kuluttajien luottamus nousi hieman helmikuussa, kun odotukset Suomen talouskehityksestä kohenivat. Tärkeää on kuitenkin huomata, että tällä viikolla sodaksi kärjistynyt konflikti Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan ei vielä näy luvuissa, joten talousnäkymät ovat julkistettuja lukuja synkemmät. Esimerkiksi Helsingin yleisindeksi on laskenut tällä viikolla yli 5 prosenttia” Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kirjoittaa Hypon uutisreaktiossa.

Rakennuskanta ikääntyy ja taloyhtiöiden päätettävänä on yhä suurempi määrä korjaushankkeita. Varsinkin 1970 ja 1980-luvun rakennuskanta on tulossa remontti-ikään ja Isännöintiliiton julkaisema Putkiremonttibarometri 2019 osoittaa, ettei ainakaan putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä. Yhtiökokous on taloyhtiön taloudenhallinnan sekä remonttien osalta osakkeenomistajan tärkein vaikutuskanava sillä kokouksessa tehdyillä päätöksillä on usein suora vaikutus osakkaan henkilökohtaiseen talouteen sekä asunnon arvon…

Vaikka asuntokuume ei tunnetusti kysy kelloa eikä kalenteria, nousee polte useimmilla meistä kuumimmaksi näin kevään korvalla. Asunnon ostajan kannattaa ennen ostopäätöstä huomioida seuraavat asuntomarkkinoiden ajankohtaiset teemat: Asuntolainojen viitekorot ja marginaalit pysyvät matalina Asuntojen hinnat pysyvät kurissa, kun myös kasvukeskuksissa on ostajan markkinat Asunto-osakeyhtiön tilanteeseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota Asuntolainojen viitekorkoja pitää painuksissa Euroopan taloudellinen…

Lapsi tulossa, uusi työsopimus allekirjoitettu vai kaipuu pienempään asuntoon palveluiden ääreen. Asunnon vaihtamista suunnittelevan on syytä olla tarkkana, sillä positiivisista näkymistä huolimatta asuntokauppaan vaikuttaa tänä vuonna poikkeuksellisen ristiriitaiset voimat. Asunnon vaihtajan kannattaakin tunnistaa muuttuvien asuntomarkkinoiden asuntoloukut sekä tavat, joilla nämä voidaan välttää: Kahden asunnon loukku Sijoitusasuntoloukku Myyntiloukku Kahden asunnon loukun leuat aukeavat aina kun uusi…

Tilastokeskus tulitti torstaina 24.1.2019 ilouutisia Suomen työmarkkinoilta. Työllisyysaste kipusi joulukuussa jo 72.5 prosenttiin ja työttömyysaste laski 6.6 prosenttiin. Luvut yllättivät iloisesti taloustarkkailijat, jotka pelkäsivät loppuvuoden pörssipaniikin ja kansainvälisen kasvun horjumisen heiluttavan Suomenkin lukuja. Ei horjuttanut, ei ainakaan vielä. Työmarkkinat toki liikkuvat viiveellä talouskäänteiden mukana mentiin sitten ylös tai alas. Mutta kokonaisuus näyttää nyt työmarkkinoilla valoisimmalta…

Pakkasta, loskaa, hellettä ja sadetta. Suomen neljä vuodenaikaa kuluttavat taloyhtiön kiinteistöä sen sijainnista tai taloudellisesta tilanteesta välittämättä. Taloyhtiöiden suunnittelemien korjaushankkeiden toteuttaminen on kuitenkin aiempaa epävarmempaa, sillä taloyhtiörahoituksen tilanne on muuttunut. Taloyhtiörahoituksen teesejä vuodelle 2019 ovat: Vakuudet rajaavat yhä useampien taloyhtiöiden lainamahdollisuuksia. Asuntosijoittaja-altistus nostaa lainojen hintaa. Vihreät lainat yleistyvät. Taloyhtiön matalan vakuusarvon tuomat rahoitushaasteet ovat vanhoja…

Uuden kerrostalon rakentaminen omaksi lunastettavalle vuokratontille on asunnon ostajan valinnanvaraa lisäävä elementti ja siten hyvä asia asunnon ostajan kannalta. Mutta vain, jos asunnon ostajalla on oikeat ja riittävät tiedot vuokratonttimallista. Viime aikoina alkanut keskustelu uudiskohteiden erilaisista vuokratonttimalleista on paikallaan, sillä malleissa on useita merkittäviä eroja. Erot eri malleissa kohdistuvat niin vuokrasopimuksen ehtoihin, tontin lunastettavuuteen, kuin…

Asuntomarkkinoiden tärkein trendi tällä vuosikymmenellä on kiistatta kaupungistuminen. Kasvu keskittyy muutamiin keskuksiin, mikä näkyy muuttoliikkeessä ja väestökehityksessä sekä nostokurki-indeksissä kaupunkien katukuvassa. Rakentaminen takoo uusia ennätyksiä 10 kasvukaupungissa, kun muut 301 kuntaa rakentavat vain vaisusti. Kehitys on kuitenkin yllättänyt nopeudellaan, myös meidät. Asuntomarkkinakatsauksessa 3/2017  otsikoimme: ”Kaupungistuminen kiivaampaa kuin kuvittelimmekaan”. Ja Hypo kyllä kuvitteli vauhdin olevan virallisia…

Tulevaisuudessa asuntolainan hakeminen on erittäin helppoa. Unelmakodin näytössä tunnistaudut lainakilpailutus-palveluun ja annat luvan hakea omat tietosi. Muutama hetki ja sinulla on valmiiksi kilpailutettu lainalupaus puhelimessa. Klikkaus linkistä, laina-asiakirjojen läpikäynti, sähköinen allekirjoitus ja rahoitus unelma-asuntoon on hoidettu. Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyohjelma pyrkii nostamaan Suomea tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi samaan aikaan kun pankit pyrkivät digitalisoimaan ja tehostamaan prosesseja.…

Rahoitusmarkkinat hälyttävät punaisena euroalueella, ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen. Syypää ei nyt ole pieni Kreikka, vaan euron kolmanneksi suurin maa Italia. Kreikan kohdalla tärkeintä tuntui olevan kriisin leviämisen torjuminen – missä lopulta onnistuttiinkin, tosin ilman tyylipisteitä – mutta Italian kohdalla kriisin eristäminen ei ole mahdollista. Jos Italia kaatuu tai irtoaa euroalueesta, tuntuvat tsunamin aallot kaikkialla maailmassa.…

Laaja putkiremontti edessä, mutta vakuudet eivät riitä riittävän suureen lainaan. Liian tuttua arkipäivää monessa taloyhtiössä, kun pakolliset korjaukset kaatuvat päälle. Taloyhtiöt suunnittelevat käyttävänsä tänä vuonna yli 2,5 miljardia euroa remontointiin, mutta monet ovat heränneet karuun korjaustodellisuuteen, kun vaatimukset ja rahoitus ovat pahasti epäsuhteessa. Taloyhtiöille on nyt tarjolla uudenlaista apua. Hypo on tuonut yhdessä Vakuutusosakeyhtiö Garantian…

Pankkien lähivuosien palvelukehitys on vauhdikkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Edellinen suuri kehitysaalto 20 vuotta sitten siirsi henkilökohtaista asiakaspalvelua massiivisesti itsepalvelukanaviin. Nyt käynnissä olevat uudistukset tuovat asiakaspalvelua takaisin – tosin automatisoituna. Nopeaa, vaivatonta ja varmaa – tässä on uuden pankkipalvelun ydin, vaikka tietoteknisistä investoinneista kertovissa uutisissa muutosten konkreettinen vaikutus asiakkaan arkeen jää usein hämäräksi. Käytännön asiakashyötyjen sijasta…

Ruotsin asuntomarkkinoiden hintakäyriä seurataan meillä silmä kovana ja hintojen lasku nähdään usein osoituksena siitä, että kova rysäys on vain tulemansa päässä. Vähemmälle on jäänyt se huomio, että viranomaiset myhäilevät tällä hetkellä salaa tyytyväisyyttään – hintoihin on saatu korjausliike aikaan juuri oikeaan aikaan, koska talous kasvaa, työllisyys suojaa ja matalat korot voitelevat asuntokauppaketjuja. Totta kai puseroon…

Asuntolainojen marginaalit ovat olleet yksi alkuvuoden kuumista puheenaiheista. Ja hyvästä syystä, sillä asuntolainahakemuksia täytetään nyt ennätysmääriä vilkkaan asuntokaupan ja säännölliseksi muuttuneen lainakilpailutuksen ansiosta. Hypo on tuonut vauhtia keskusteluun ennakoimalla asuntolainoista käytävän kilpailun painavan lainamarginaalit yhä matalammalle tasolle (https://www.hs.fi/koti/art-2000005520258.html). Tuorein osoitus pankkikilpailun kiristymisestä on ammattijärjestön jäsenille suunnattu markkinointikampanja – juuri marginaalikärjellä. Parhaiden laina-asiakkaiden asuntolainamarginaalien pohjat ovat…

Taloyhtiön putkiremontti odottaa ratkaisua, mutta rahoitusvastikkeet uhkaavat nousta hallitsemattoman korkeiksi. Parin vuoden päässä häämöttävä lämmitysjärjestelmän uusiminen sekoittaa pakkaa entisestään. Remonttikokonaisuus saa osakkaat hämmennyksiin ja epämiellyttäviä totuuksia ei haluta kuulla. Tuttu tilanne monen taloyhtiön hallituksessa. Vaikka tieto lisääkin joskus tuskaa, tosiasioihin perustuva suunnittelu avaa tietä käytännön vaihtoehtoihin. Tähän tarpeeseen on kehitetty Hypon Lainalaskuri taloyhtiöille. Sen avulla…

Suomen asuntomarkkinat ovat tänään toimivammat ja tasokkaammat kuin koskaan ennen itsenäisessä Suomessa. Sadan vuoden aikana on selätetty hellahuoneiden ahtaus, sotavuodet, vakavat puutteet varustelussa, vuokrasääntelyn aiheuttama asuntopula, suljettu asuntorahoitus ja 1990-luvun hintaromahdus. Päävire vie nyt asuntomarkkinoita eteenpäin ja nykypäivän haasteet ovat onneksi marginaalisia verrattuna vuosisadan takaiseen tuskaan. Itsenäistymisen aikoihin samojen seinien sisällä asui koko Suomessa keskimäärin…

Pienten asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa aiheuttaen ison loven nuorten kukkaroihin. Toisaalta asuntojen hinnat ovat karkaamassa ensiasunnon ostamisesta haaveilevien nuorten käsistä. Onko kasvavaan ongelmaan ratkaisua? On. Omissa käsissä ovat ennakkosäästöt ja toiveisiin osuvat pienemmät kodit. Suurimmissa kaupungeissa rakennetaan nyt paljon pieniä asuntoja, koska ne menevät kaupaksi kuin kuumille kiville. Lisäneliöiden ja oman rauhan…

Ryhmärakennuttamisen orastava nousu osoittaa sen, että asuntomarkkinoilla on tilaa uudenlaisille toimintatavoille. Käytäntö on osoittanut myös sen, että ilman tukevia perusteita uudistuksilla on suuri riski jäädä vain innokkaaksi erilaisuuden tavoitteluksi. Vielä viime vuoden keväällä näytti siltä, että ryhmärakennuttamishankkeiden käynnistyminen yski pahasti ja tämä uusvanha asuntotuotannon malli oli vahvasti marginalisoitumassa. Synkimmissä näkymissä ryhmärakennuttaminen oli jo taantunut erikoisuutta…

Väestö, kasvu, elinvoima ja työllisyys keskittyvät kaikkialla kaupunkeihin. Nyt kaupunkikehityksestä kuuluu kummia: kaupunkien kasvu lyö kaikki ennusteet, jopa keskuskaupunkien tavoitteelliset tasot osin maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Kuvainnollisesti vuoden jokaisena päivänä pk-seudulle saapuu bussilastillinen porukkaa ja Tampereen keskustorille saapuu pikkubussillinen uusia manselaisia. Mistä uusille asukkaille löytyy koti ja katto pään päälle?  Isossa kuvassa kaupungeilla on kaksi…

Suomessa yksi kolmesta kotitaloudesta asuu vuokralla ja kaksi kolmesta omistusasunnossa. Kaupungeissa vuokra-asuminen on selvästi yleisempää. Ei välttämättä omasta tahdosta, vaan korkeammista hinnoista johtuen. Helsingissä jopa useampi kotitalous asuu vuokralla kuin omistusasunnossa. Palvelualojen voittokulun myötä isot kaupungit kannattelevat koko taloutta entistä enemmän. Onkin keskeistä kiinnittää huomiota kasvukeskusten asuntomarkkinoihin, jotta kestävä kaupungistuminen voi jatkua. Ruotsalaisekonomisti Assar Lindbeck…

Tietoyhteiskunnasta tutuksi tulleet digiloikat tarkoittavat asioiden sähköistä käsittelyä, joka on usein nopeaa ja tehokasta. Usein se tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että kansalaisten on syytä pitää huolta omasta edustaan – varmuuden vuoksi. Kesäkuusta alkaen uusista kiinteistökiinnityksistä annetaan panttikirjoja vain sähköisessä muodossa. Pankkien hallussa olevat paperiset panttikirjat muutetaan sähköisiksi ensi syksynä. Suururakka on valtava, mutta vielä työläämpää…

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Me suomalaiset olemme oppineet kilpailuttamaan asuntolainamme. Erityisen napakasti laitamme pankkeja riviin asunnonvaihtotilanteiden yhteydessä. Kilpailuttaminen todella myös kannattaa, sillä oman tilipankin ensimmäinen lainatarjous on tuskin koskaan se kaikkein paras. Vaikka asuntolainan kilpailutus on simppeli asia, kannattaa sen eteen nähdä vaivaa. Asuntolainojen vertailussa voi nimittäin mennä vipuun niin helppoutta lupaavien kilpailutussivustojen kuin pankkien tuotetuputuksen…

Ensiasunnon ostajille suunnatut asp-lainat ovat kallistuneet, vaikka asuntolainojen marginaalit ovat painuneet tasaisesti viime vuosina. Asp-järjestelmän tarkoitus on, että asp-säästäjä pääsisi helpommin kiinni ensiasuntoon ja saisi muun muassa edullisesti asuntolainaa – sen lisäksi, että saa säästöilleen lisäkorkoa (asp=asuntosäästöpalkkio). Nyt tuo edullisuus ei toteudu, vaan ensimmäistä asuntoaan ostava asiakas joutuu maksamaan lainastaan enemmän kuin vielä jokunen vuosi…

Taloyhtiöiden tulee vahvistaa taloudellista johtamistaan selviytyäkseen kunnialla kasautuvan korjausvelan ja kiihtyvän velanoton tuomista suurista haasteista. Erityisen polttava tilanne on maakuntakeskusten reunoilla ja haja-asutusalueilla sijaitsevilla yhtiöillä. Taloyhtiön korjausmahdollisuuksia rajaava velkakatto ei ole tyhjää ”sormenheristelyä”, vaan totisinta totta jo useille maakuntien taloyhtiöille. Yksi lääke on se, että taloyhtiö eriyttää asumismukavuuteen liittyvien päätösten valmistelun erilliselle asukastoimikunnalle. Joka tapauksessa…

Asuntoluottojen riskipainot – suurin osa kansalaisista kääntyy kannoillaan tämän sanaparin edessä.  Suurelle yleisölle riskipainojen laskenta on kauniisti sanottuna aihe, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Eli so what – riskipainoista viis, kunhan vain marginaalini on tiukka ja kilpailukykyinen. Mutta onko riskipainoilla sitten jotakin oikeaa annettavaa sinulle tai minulle? Kyllä on. Sääntelyllä halutaan estää pankkikriisit ja on…

Kaikki pohjoismaiset pankit eivät suinkaan vastusta Basel IV -uudistuksia, vaan kun uusi sääntely panee pankit paremmin samalle viivalle, kilpailutilanne selkenee. Siksi kansainvälisen pankkisääntelyn seuraava vaihe eli ns. Basel IV on hyvä juttu koko pankkialalle, erityisesti Suomessa, vaikka monesta suunnasta esitetäänkin kritiikkiä suunnitelmia kohtaan. Olen useasti tuonut esille tarpeen korjata riskipainojen valuvikoja. Ei voi olla niin,…

Lyhennysvapaita tuputetaan nyt surutta heti laina-ajan alkuun ikään kuin ”sisäänheittotuotteena” ja lainaa saa jo kiinteällä korolla jopa neljännesvuosisadaksi, kohta ehkä tätäkin pidemmäksi aikaa. Nämä ovat Suomeen rantautuvan Ruotsin taudin ensioireita. Liian kalliiseen asumiseen, asuntomarkkinoiden eriytymiseen ja heikentyvään pankkitoimintaan sopeudutaan kotitalouksien ylivelkaantumisen kautta. Hyvähän se on täysin velaksi asua, syödä, liikkua, harrastaa ja sairastaa. Kaikki rakentuu…