HYPON ASUNTONEUVOLA JA ASUNTOLAINAAJAN ABC
Hypon reaktiot ajankohtaiseen talouskehitykseen sekä kysymykset ja vastaukset, joilla lainanhakija pääsee liikkeelle
Asuntoneuvola-blogi
”Vaikka uusia asuntolainoja nostetaan nyt vilkkaammin kuin viime vuonna, ylittävät lainanlyhennykset yhä uusien nostojen määrän. Kotitalouksien asuntolainakanta siis supistuu yhä Suomen tasolla, vaikka asuntokaupan asteittainen vilkastuminen näkyykin lainanostoissa. Asuntojen hintojen lasku näkyy uusien nostettavien asuntolainojen euromäärissä, muttei niinkään lyhennyksissä, jotka perustuvat suurimmalta osin aikaisempaan hintatasoon”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Asuntokauppa kävi helmikuussa vilkkaammin kuin kahtena edellisvuonna. Korkotason lasku on vilkastuttanut kaupan tahtia, mutta kauppa käy yhä hitaammin, kuin aikana, jolloin korot olivat nykyistä alempana. Vanhojen osakeasuntojen osalta kauppa käykin jo kohtuullisen mallikkaasti, kun huomioidaan kuluttajia askarruttava poikkeuksellisen laaja globaali epävarmuus ja alati heikkenevät kotoiset työttömyysluvut”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Asuntojen hinnat nousivat vuoden takaa tammikuussa ensi kertaa sitten syyskuun 2022. Kun hintasyklin pohjakosketus jäi viime vuoteen, tuo tasapaksu taaperruskin jo hintamuutokseen positiivisen etumerkin. Viimeisimmän kolmen kuukauden asuntojen hintoja arvioitaessa ollaan lähellä vuodentakaista tasoa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Työmarkkinoilta kantautuvat uutiset ovat kerta toisensa jälkeen heikkoja, joskin työllisyysasteen lasku näyttäisi pysähtyneen jo viime vuoden puolella. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, mutta avoimia työpaikkoja on samalla aiempaa vähemmän tarjolla. Tieto naapurin tai kollegan lomautuksesta näkyy kuitenkin myös työpaikkansa säilyttäneen palkansaajan kulutus- ja investointipäätöksissä enemmän kuin oman talouden nykytilanne”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Kuluttajahintojen kehitys kertoo nyt paitsi Suomen talouden vaisusta vedosta myös julkisen talouden sopeutuksesta kiristynein arvonlisäveroin. Kiinteäveroinen markkinainflaatio matelee alle prosentissa, ja muutkin inflaatiomittarit prosentin molemmin puolin, mutta samaan aikaan kuluttajien oma kokemus on yhä yli viidessä prosentissa. Kuluttajat uskovat jatkossakin neljän prosentin inflaatioon, mikä vaikuttaa vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta varsin korkealta”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Asuntorakentaminen elpyy vasta viimeisenä, kun myyntivarastoja tyhjennetään ensin ja kuluttajat kohdistavat kiinnostuksensa ensisijaisesti vanhoihin osakeasuntoihin ja omakotitaloihin. Uudisasunnoista on yhä runsaasti tarjontaa, mutta samalla tilastot kertovat uudiskaupan leikkaantuneen alle neljäsosaan viiden viime vuoden keskiarvosta. Uudisasuntojen kauppa on tilastohistorian heikointa, kun aivan vastikään uusia asuntoja valmistui vielä eniten sitten 1990-luvun alun”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Tuoreet inflaatioluvut ilahduttavat asuntovelallista, mutta saattavat samalla sapettaa kotitalouksia, joiden kuukausituloista isompi osuus kuluu arjen perushyödykkeisiin, kuten vaatteisiin, lääkkeisiin tai parturipalveluihin, joiden ostoa verotetaan nyt aiempaa tiukemmin. Asumiskustannukset ovat kääntyneet loivaan laskuun lämmityskustannusten ja laskevan korkokehityksen ajamina. Asuminen kohtasikin loppuvuonna inflaation sijaan deflaation”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Asuntolainanostojen syyskuussa käynnistynyt kasvu voimistui loka–marraskuussa asuntokaupan kasvun myötä. Samalla aiempaa alempi asuntojen hintataso on pienentänyt keskimääräisen nostettavan asuntolainan euromäärää, jolloin lukuja ei voi suoraan verrata korona-aikaan. Asuntokaupan elpymiseen vaikuttavat kaupan ketjut ostettavien ja myytävien kohteiden osalta voivat olla pitkiäkin, mikä hidastaa kaupan kasvutahtia, mutta samalla velkaakin tarvitaan aiempaa vähemmän”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Kodinostajien riskien välttely rokottaa rakennusalaa nyt, mutta myös ensi vuonna. Uudiskohteiden kauppa pysyy vielä syväjäässä, kun myyntivarastot pullottavat, ja turvallisuushakuiset kuluttajat vertailevat uudiskohteiden hintoja sekä puntaroivat niihin liittyviä riskejä. Ensi vuosi tulee vielä olemaan rakennusalalle vaisu varastojen tyhjennysvuosi, mutta ketterät ja vakavaraiset hankkeiden käynnistäjät voivat myös hyötyä kokonaistarjonnan supistumisesta tulevaisuudessa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Asuntokaupan piristyminen jatkui silmiinpistävänä, kun lokakuun kauppamäärät ylittivät välittäjätiedoissa paitsi viime vuoden myös vuoden 2022 lokakuun tason ja hintojen vuosimuutos kääntyi plussalle ensi kertaa sitten syksyn 2022. Vaikka uudiskohteita on rutkasti tarjolla, on aiemmin uudiskohteisiin uskaltautuneista ostajista tullut turvallisuushakuisia, mikä näkyy nyt vanhojen osakeasuntojen kaupan kasvuna”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Työmarkkinoiden tunnelmat ovat viileät, kun palkkaneuvotteluja käydään työttömyyden kohotessa ja työllisyysasteen heikentyessä. Työllisten lukumäärä on tosin vielä pysytellyt melko korkealla vilkkaan maahanmuuton ansiosta. Samalla työvoiman ulkopuolelle jäävien ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Heikon kehityksen odotetaan hiljalleen tasaantuvan, mutta käänne parempaan koittaa vasta ensi vuoden kuluessa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Kun asuntokauppa on jo lähtenyt elpymään vanhoissa osakeasunnoissa, on omakotitalojen kauppamäärissä jääty yhä viime vuotta alemmas. Kauppa käy vuositasolla liki puolet hitaammin kuin vuoden 2021 huippuhetkillä ja on koko 2000-luvun matalimmalla tasollaan. Tämä on vuodesta 2005 alkavan tilastoinnin heikoin kauppavuosi omakotitaloille”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen laskee.
”Rakentaminen on yhä syväjäässä, kun rakennuslupakehitys on ennätyksellisen heikkoa ja myymättömiä uudisasuntoja riittää runsaasti. Positiivisia ensimerkkejäkin on kuitenkin ilmassa, kun asuntokauppa elpyy ja korot laskevat. Vaikka asuntoaloituksissa on jo nähty pientä nousuväreilyä, pääsee asuntorakentaminen käynnistymään varovaisesti vasta ensi vuoden aikana”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Kun asuntolainojen korot ovat tähän asti näkyneet inflaatiossa nostavasti, painui lainakannan keskikoron muutos nollan tuntumaan, ja jatkossa lainakorot laskevat asuntovelallisten inflaatiota. Lainakorot ovat viimeksi laskeneet inflaatiota huhtikuussa 2022. Suomen taloudesta saa kuitenkin parhaan kuvan katsomalla inflaatiota, josta on puhdistettu pois arvonlisäverokannan korotuksen vaikutus”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.
”Yhdysvaltain presidentiksi näillä näkymin nousevan Donald Trumpin valinta voi hieman hidastaa asuntolainakorkojen laskua ja asuntomarkkinoiden elpymisen vauhtia Suomessa. Suomalaisen asuntovelallisen kannalta mahdolliset vaikutukset liittyvät paitsi kansainväliseen kauppaan, talouskasvuun ja inflaatioon, myös valuuttakurssien kehitykseen”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Keväällä käynnistynyt asuntokaupan kasvu jatkui syyskuussa, kun laskeva korkokehitys ja alhainen inflaatio kohensivat edelleen kuluttajien omaa taloutta. Aiemmin asunnon ostoa harkinneet ovat saattaneet havaita hinnoissakin jo varovaista nousua vuoden aikana. Runsas tarjonta ja parin vuoden takaista korkeampi korkotaso jarruttavat vielä hetken hintakäännettä pk-seudulla, jossa myös asunnot ovat muuta maata pienempiä”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Kuluttajat ovat yhä varovaisia ostoaikeissaan, mutta asunnonostoaikeet ovat kaikesta huolimatta kohonneet, kun laskevat korot ja odotukset asuntojen hintojen nousukäänteestä ovat jo alkaneet houkutella oman kodin etsijöitä. Ostoaikeet ovat kohonneet selvimmin 30–49-vuotiaiden ja toiseksi eniten 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt erottuvat muita korkeammilla ostoaikeillaan”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Kohoava työttömyys askarruttaa kuluttajia vielä tovin, mutta konkurssien määrä on jo kääntynyt varovaiseen laskuun vuoden takaisesta. Vaikka palkkasummat ovat laskeneet etenkin rakennusalalla, ollaan koko talouden palkkasummakehityksessä yhä vuodentakaisella tasolla. Voisi siis ajatella, että laskenut inflaatio ja painuvat korot kohottavat talouden kurssia jatkossa enemmän, kuin työmarkkinoiden takkuilussa menetetään”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
”Kuluttajien asunnonostoaikeet kohosivat vain hieman syyskuussa, kun Euroopan keskuspankin päätös ohjauskorkojen laskujen jatkumisesta kantautui kuluttajien korviin vasta aivan kyselytutkimuksen toteutuksen loppuvaiheessa. Luottamuksen ja investointiaikeiden vahvempi elpyminen vaatii vielä käänteen parempaan työmarkkinoilla, mitä joudumme odottamaan aina ensi vuoteen asti”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.
”Suomen inflaatioluku oli elokuussa yhä yksi euroalueen matalimmista ja kuluttajien ostovoima kohenee nyt paitsi palkkojen nousun, myös matalalla majailevan inflaation ansiosta. Vaikka inflaatio hieman kohoaakin syksyn tullen, on nyt erityisen tärkeää nähdä lukujen taakse. Kun arvonlisäveron korotus kiristää kukkaronnyörejä, tuo korkojen lasku samalla piristysruiskeen Suomen ja suomalaisten talouteen”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.