Hypon reaktio: Arvonlisäveron nosto kohottaa, mutta asuntovelallisten korot laskevat inflaatiota

”Kun asuntolainojen korot ovat tähän asti näkyneet inflaatiossa nostavasti, painui lainakannan keskikoron muutos nollan tuntumaan, ja jatkossa lainakorot laskevat asuntovelallisten inflaatiota. Lainakorot ovat viimeksi laskeneet inflaatiota huhtikuussa 2022. Suomen taloudesta saa kuitenkin parhaan kuvan katsomalla inflaatiota, josta on puhdistettu pois arvonlisäverokannan korotuksen vaikutus”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen näkee.

Kun talous kasvaa varsin vaisusti on tällainen markkinainflaatio alle prosentin tasolla. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli lokakuussa 0,9 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat lokakuussa 1,1 prosenttia, kun syyskuussa hinnat nousivat 0,8 prosentilla. Asuinkustannukset kohosivat 1,0 prosenttia, mutta asuntolainakorot eivät enää nosta kansallista kuluttajahintaindeksiä. Elokuun inflaatioluku nousi sähkön hintaindeksin laskentaan tehdyn korjauksen seurauksena, ja arvonlisäverokannan korotus on näkynyt luvuissa syyskuusta lähtien.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta oli lokakuussa 2,0 prosenttia, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui 1,5 prosenttiin.

”Vaikka kustannustaso on jäänyt kriisien myötä korkeammalle, kohenee kuluttajien ostovoima palkkojen noustessa yleistä kustannustasoa enemmän. Kun palkkakehitys ylitti kustannuskehityksen kuluttajien eduksi vuosina 2018–2021, köyhtyivät palkansaajat vastaavasti inflaation laukatessa vuosina 2022–2023. Kuluva vuosi on jo korjannut tilannetta, vaikkakin kohonneet kustannukset ja korot näyttävät yhä ohjaavan vahvasti kuluttajien luottamusta ja päätöksiä etenkin suurempien hankintojen kohdalla. Vaikka ostovoima kohenee jo, vaikeuksilta tuskin vältytään syksyn ja talven palkkaneuvotteluissa”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi.